Siirry pääsisältöön

Vaaliblogaus #4: Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka.


Killan koulu. Kävin täällä ala-asteen.
Poikani aloittaa koulun vuoden päästä.
Toivottavasti ryhmäkoot ovat silloin pienemmät.
Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka.
Suomalaisten menestys ja hyvinvointi voivat perustua vain korkeaan osaamiseen.

Kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta.

Meidän Veeti menee ensi vuonna kouluun. Minulla on tuttuja opettajia ja rehtoreita ylä- ja alakouluissa sekä lukiossa ja olen haastatellut heitä tila
nteesta.


Keskustelin tänään luokkakokoasioista opettaja-äitini kanssa. Luokkakokoasia ei ole ollenkaan yksinkertainen. Fakta on, että Keravalla on älyttömän isot luokkakoot. Asialle pitäisi tehdä jotain ja hyviä asioita on jo tehtykin. Jatkossa kun yhteiset voimavarat ovat tiukemmassa ja ikääntyvät janoavat entistä enemmän resursseja yhteisistä verovaroista, meidän tulee huolehtia, etteivät luokkakoot nykyisestä enempää kasva ja jos mahdollista, luokkakokoja on pienennettävä pienryhmiksi resurssiopettajilla ja apuopettajilla.

Eetu 5v katsoo isoveli Veetin 6v futistreenejä.
Isot luokkakoot ovat jo pienentymään päin. Paljon on tehty: on resurssiopettajia, joita saamme rahoitettua hankerahoituksella sekä ryhmäjakoja. Ryhmäjaot ovat toimineet todella hyvin ja ryhmäjako aiheuttaa tsemppihenkeä oppilaissa jotka haluavat kehittyä.

Resurssiopettajia saa säännöllisesti mukaan. Resurssiopettajia tulee tarjota ja käyttää enemmän ja aktiivisemmin. Apuopejakin saa ja niitä tulee käyttää aina kun ryhmässä on sellaiseen tarvetta.

Ryhmäkokoja pitää pienentää, mutta pelkkä ryhmäkoon pienentäminen ei ratkaise kaikkea, koska esim. 28 oppilaan ryhmän jakaminen yhden opettajan lisäämällä muuttaa ryhmien kooksi 14+14 ja tätä hankaloittaa vielä valinnaisuus, eli oppilaat sekoittavat pakkaa jatkuvasti.

Oppilaita ja luokkia ei voi jakaa tasaisesti siten, että lisäämällä yhden opettajan opetusryhmät olisivat kaikki samankokoisia. Opetus on aina ryhmästä ja kurssista riippuvaa. Opetuksen monimuotoisuus ja oppijoiden erilaisuus tulee ottaa huomioon.

Kun mietitte, että ryhmäkokoja pitää pienentää, muistakaa, että kysymyksessä on ensisijaisesti johtamishaaste ja resurssien allokoimishaaste. Nykyresursseja ja resurssiopettajia pitää pystyä työllistämään mahdollisimman tehokkaasti ilman opettajien hyppytunteja. Resurssiopettajia, apuopettajia ja ryhmäjakoja tulee käyttää tehokkaasti.

Ryhmäkokojen tulee olla kullekin oppitunnille optimaaliset eikä ryhmän pienuus ei ole siihen oikea mittari, koska neljään erityisopetusta tarvitsevaan oppilaaseen keskittyvä apuopettaja mahdollistaa hyvinkin laadukkaan opettamisen 28 hengen ryhmälle ja laatu saattaa huonontua, jos apuopelle lykätäänkin 14 hengen ryhmä ja virkaopelle toinen 14 hengen ryhmä.
Tarkkana tässä.

Polkupyörällä on pidemmän päälle vaikea pysyä pystyssä, jos lopettaa polkemisen. Sama pätee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen: jos emme uudista rakenteita tai kehitä suomalaisten palveluita, ei myöskään hyvinvointiyhteiskunta pysy pystyssä.

Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka tarkoittaa myös suomalaisten koulujen uudistamista. Maailman paras voi olla vieläkin parempi!

Veeti leikkipuistossa Keravan kävelykadulla.
Meidän on rakennettava kouluja suuntaan, joka entistä vahvemmin tukee oppilaiden omaa yritteliäisyyttä, luovuutta ja yksilöllisiä vahvuuksia. Jokaisen kyvyt on saatava käyttöön.

Laadukkaan opetuksen perusedellytys ovat ammattitaitoiset opettajat. Korkeasti koulutetut opettajat rakentavat huomisen hyvinvointia työssään jokainen päivä. Opettajien täydennyskoulutuksesta ja osaamisesta onkin pidettävä huolta – heidän harteillaan lepää paljon.

Luokkakokoja pitää pienentää, muttei maksimiluokkakokonumeroa muuttamalla, vaan johtamalla ja lisäresurssien tehokkaalla käytöllä. Rahoitusmalli täytyy pitää kuntalaisille ystävällisenä ja budjetista pitää varata rahaa opetuksen.

Huomisen koulu ei voi olla vain virkamiesten projekti. Tarvitsemme työhön mukaan sekä vanhemmat että yhdistykset. Yhä useammassa kunnassa esimerkiksi koulu ja paikallinen koripalloseura voisivat lyödä hynttyyt yhteen koululiikunnan parantamiseksi tai yhä useammassa koulussa paikallinen urheiluseura voisi järjestää koululaisille iltapäiväkerhotoimintaa. Yhteistyöllä kaikki voittavat.

Eero Lehti ja Ilkka Lavas kokoomuksen teltalla.
Koulutukseen satsaaminen on arvovalinta. Tarvitsemmekin kauaskatseisuutta: kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta. Ilman investointeja koulutukseen, omiin lapsiimme, ei myöskään synny hyvinvointia, jolla yhteiset palvelut rahoitetaan.

Ilkka O. Lavas

Keravalla äänestysnumero #102, (kok), 2 pojan isä (5v ja 6v), MBA, Fil.yo (tietojenkäsittelytiede), it-sarjayrittäjä, Keravalaisten perheiden, yrittäjyyden ja hauskemman työn puolesta

Linkattaisko LinkedIn:ssä?
http://www.linkedin.com/in/ilkkaolavas
Seuraa minua Twitterissä:
http://twitter.com/#!/lavas
Tilaa Facebook -päivitykseni:
http://www.facebook.com/ilkkaolavas
  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Konkariyrittäjän vinkit aloittavalle pk-yrittäjälle

20 vuotta yrittäjyyttä takana. Mitä olen oppinut? Tässä konkariyrittäjän vinkit aloittavalle pk-yrittäjälle haastattelusarja. Minua haastateltiin yrittäjäjulkaisuun. Tässä kysymykset ja vastaukset. Julkaisen ne lyhentämättömänä iloksesi. Toivottavasti niistä on rohkaisua elämääsi ja saat inspiraatiota ja menestyt.


Mitä olet oppinut yrittämisestä sellaista, mitä olisit halunnut tietää
ennen kuin aloitit yrittäjänä?


Olen ollut nyt 20 vuotta yrittäjänä. Aloitin 17 vuotiaana. Aloittamisesta on pitkä aika. Aluksi piti opetella kaikki firman markkinoinnista lähtien. Piti yrittää olla vakuuttava. Lähettelin a4:lle printtaamiani
mainoksia yritysten pomoille ja soittelin perään. Kaikki piti tehdä ja opetella itse.

Uran aikana olen huomannut, että vaikkei jotain osaa, niin aina sen voi opetella
ja jos jotain asiaa ei tiedä, niin aina voi kysyä. Kysyminen ei maksa mitään.
Kannattaa myös asettaa tavoitteita. Aluksi tavoite voi olla pieni:
oman palkan tienaaminen.

Kun on päässyt tavoitteeseen, voi asettaa …

5 juttua miten saat pikkujouluista enemmän irti

5 juttua miten saat pikkujouluista enemmän irti Meillä oli eilen pikkujoulut ja oli sen verran tajunnan räjäyttäviä kokemuksia, että koin syytä jakaa teille rakkaat blogini lukijat vähän siitä strategiasta, miten minä suhtaudun pikkujouluihin.
1. Älä kangistu kaavoihin - suhtaudu uusiin juttuihin avoimin mielin
Meillä oli eilen firman (www.w3.fi, www.deitti.net, www.city.fi, www.suomikauppa.fi) pikkujoulut. Teemana oli "Tapaus tuntematon". Meille ei kerrottu etukäteen minne olemme menossa, mitä tulemme tekemään. Oli vain lista asioista, joita pitää ottaa mukaan.

Jouduimme jokainen siis jo ennen pikkujouluja valitsemaan: Olenko minä valmis kohtaamaan elämässäni asioita, joihin en voi vaikuttaa. Olenko minä valmis ottamaan elämän vastaan sellaisena kuin se tulee? Olenko valmis kohtaamaan pikkujouluillan avoimin mielin ja valmiina sellaiseen mitä en tiedä etukäteen?

Meille ihmiselle tämä tuntemattoman kohtaaminen on usein asia, joka saa meidät pysymään mieluummin tutussa ja tu…

Menestyvä yrittäjä tietää mitä haluaa

Tavoitteellisuus

Yksi yrittäjän menestymisen avaimista on tavoitteellisuus. Kun laiva on lähdössä, se pääsee varmimmin perille, kun tietää mihin satamaan on pyrkimässä.

Tuulen mukanaseilaaja

Olen yrittäjäurani aikana nähnyt monia yrittäjiä, jotka rutiininomaisesti tekevät päivittäin työnsä ilman tavoitteita. Jos eteen tulevia mahdollisuuksia on vähän, on tartuttava kaikkiin kiinni, jolloin tilanne on tuulen mukana seilaamista. Tällaisessa on se ongelma, että on hankalaa keskittyä mihinkään. Tämä sopii joillekin elinkeinonharjoittajille, mutta en usko, että tuulen mukana seilaamisesta syntyy kovin paljoa muita kuin yrittäjää itseään hyödyttäviä menestystarinoita. Moni näistä yrittäjistä työskentelee jopa alle normaalin palkan eikä edes uskalla myöntää tätä tosiasiaa itselleen. Ei elinkeinonharjoittamisessa mitään vikaa ole mutta itsensä huijaamisessa on. Positiivisena poikkeuksena on lifestyle yrittäjyys.

Lifestyle -yrittäjyys: oman unelmansa mukanaseilaaja

Eräs yrittäjäkollegani nauttii…