Vaaliblogaus #4: Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka.

Killan koulu. Kävin täällä ala-asteen.
Poikani aloittaa koulun vuoden päästä.
Toivottavasti ryhmäkoot ovat silloin pienemmät.

Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka.
Suomalaisten menestys ja hyvinvointi voivat perustua vain korkeaan osaamiseen.

Kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta.

Meidän Veeti menee ensi vuonna kouluun. Minulla on tuttuja opettajia ja rehtoreita ylä- ja alakouluissa sekä lukiossa ja olen haastatellut heitä tilanteesta.

Keskustelin tänään luokkakokoasioista opettaja-äitini kanssa. Luokkakokoasia ei ole ollenkaan yksinkertainen. Fakta on, että Keravalla on älyttömän isot luokkakoot. Asialle pitäisi tehdä jotain ja hyviä asioita on jo tehtykin. Jatkossa kun yhteiset voimavarat ovat tiukemmassa ja ikääntyvät janoavat entistä enemmän resursseja yhteisistä verovaroista, meidän tulee huolehtia, etteivät luokkakoot nykyisestä enempää kasva ja jos mahdollista, luokkakokoja on pienennettävä pienryhmiksi resurssiopettajilla ja apuopettajilla.

Eetu 5v katsoo isoveli Veetin 6v futistreenejä.

Isot luokkakoot ovat jo pienentymään päin. Paljon on tehty: on resurssiopettajia, joita saamme rahoitettua hankerahoituksella sekä ryhmäjakoja. Ryhmäjaot ovat toimineet todella hyvin ja ryhmäjako aiheuttaa tsemppihenkeä oppilaissa jotka haluavat kehittyä.

Resurssiopettajia saa säännöllisesti mukaan. Resurssiopettajia tulee tarjota ja käyttää enemmän ja aktiivisemmin. Apuopejakin saa ja niitä tulee käyttää aina kun ryhmässä on sellaiseen tarvetta.

Ryhmäkokoja pitää pienentää, mutta pelkkä ryhmäkoon pienentäminen ei ratkaise kaikkea, koska esim. 28 oppilaan ryhmän jakaminen yhden opettajan lisäämällä muuttaa ryhmien kooksi 14+14 ja tätä hankaloittaa vielä valinnaisuus, eli oppilaat sekoittavat pakkaa jatkuvasti.

Oppilaita ja luokkia ei voi jakaa tasaisesti siten, että lisäämällä yhden opettajan opetusryhmät olisivat kaikki samankokoisia. Opetus on aina ryhmästä ja kurssista riippuvaa. Opetuksen monimuotoisuus ja oppijoiden erilaisuus tulee ottaa huomioon.

Kun mietitte, että ryhmäkokoja pitää pienentää, muistakaa, että kysymyksessä on ensisijaisesti johtamishaaste ja resurssien allokoimishaaste. Nykyresursseja ja resurssiopettajia pitää pystyä työllistämään mahdollisimman tehokkaasti ilman opettajien hyppytunteja. Resurssiopettajia, apuopettajia ja ryhmäjakoja tulee käyttää tehokkaasti.

Ryhmäkokojen tulee olla kullekin oppitunnille optimaaliset eikä ryhmän pienuus ei ole siihen oikea mittari, koska neljään erityisopetusta tarvitsevaan oppilaaseen keskittyvä apuopettaja mahdollistaa hyvinkin laadukkaan opettamisen 28 hengen ryhmälle ja laatu saattaa huonontua, jos apuopelle lykätäänkin 14 hengen ryhmä ja virkaopelle toinen 14 hengen ryhmä.
Tarkkana tässä.

Polkupyörällä on pidemmän päälle vaikea pysyä pystyssä, jos lopettaa polkemisen. Sama pätee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen: jos emme uudista rakenteita tai kehitä suomalaisten palveluita, ei myöskään hyvinvointiyhteiskunta pysy pystyssä.

Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka tarkoittaa myös suomalaisten koulujen uudistamista. Maailman paras voi olla vieläkin parempi!

Veeti leikkipuistossa Keravan kävelykadulla.

Meidän on rakennettava kouluja suuntaan, joka entistä vahvemmin tukee oppilaiden omaa yritteliäisyyttä, luovuutta ja yksilöllisiä vahvuuksia. Jokaisen kyvyt on saatava käyttöön.

Laadukkaan opetuksen perusedellytys ovat ammattitaitoiset opettajat. Korkeasti koulutetut opettajat rakentavat huomisen hyvinvointia työssään jokainen päivä. Opettajien täydennyskoulutuksesta ja osaamisesta onkin pidettävä huolta – heidän harteillaan lepää paljon.

Luokkakokoja pitää pienentää, muttei maksimiluokkakokonumeroa muuttamalla, vaan johtamalla ja lisäresurssien tehokkaalla käytöllä. Rahoitusmalli täytyy pitää kuntalaisille ystävällisenä ja budjetista pitää varata rahaa opetuksen.

Huomisen koulu ei voi olla vain virkamiesten projekti. Tarvitsemme työhön mukaan sekä vanhemmat että yhdistykset. Yhä useammassa kunnassa esimerkiksi koulu ja paikallinen koripalloseura voisivat lyödä hynttyyt yhteen koululiikunnan parantamiseksi tai yhä useammassa koulussa paikallinen urheiluseura voisi järjestää koululaisille iltapäiväkerhotoimintaa. Yhteistyöllä kaikki voittavat.

Eero Lehti ja Ilkka Lavas kokoomuksen teltalla.

Koulutukseen satsaaminen on arvovalinta. Tarvitsemmekin kauaskatseisuutta: kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta. Ilman investointeja koulutukseen, omiin lapsiimme, ei myöskään synny hyvinvointia, jolla yhteiset palvelut rahoitetaan.

Ilkka O. Lavas
Keravalla äänestysnumero #102, (kok), 2 pojan isä (5v ja 6v), MBA, Fil.yo (tietojenkäsittelytiede), it-sarjayrittäjä, Keravalaisten perheiden, yrittäjyyden ja hauskemman työn puolesta

Linkattaisko LinkedIn:ssä?
http://www.linkedin.com/in/ilkkaolavas
Seuraa minua Twitterissä:
http://twitter.com/#!/lavas
Tilaa Facebook -päivitykseni:
http://www.facebook.com/ilkkaolavas