Alla teksti kokonaisuudessaan:
Pitäkää tunkkinne sanoi sipoolainen
Kyselin netissä mitä sipoolaiset ystäväni ovat mieltä jos Sipoo ottaisi Keravan kainaloonsa. Mitä lähempänä Keravaa ystäväni ovat, sitä positiivisemmin he suhtautuivat. Esimerkiksi Talmasta kuului posiitiivisten kellojen kilinää
kun taas Söderkullasta tuli jyrkkää "pitäkää tunkkinne" -sanomaa.
Kuntauudistuksessa keskeisenä tavoitteena on vahvojen kuntien muodostaminen.
Vahvojen kuntien muodostamisessa lähtökohtana ovat vapaaehtoiset liitokset.
Kuntaselvityksessä esitettiin, että kunnat olisivat 20.000-50.000
asukkaan kuntia.
Sipoo ei tuossa selvityksessä voi vastata kaikille kyselijöille
"pitäkää tunkkinne", vaan Sipoon on valittava kunnan pilkkomisen ja vapaaehtoisen
yhdistymisen välillä.
Sipoon vahvuus on peltomaisuus, maalaismaisuus ja kaupungin läheisyys.
Keravan ja Sipoon yhdistymisessä Uusi-Sipoo pystyisi ottamaan Keravan yhdeksi
vahvaksi kasvukeskittymäksi ja voisi säilyttää luonnon rauhan pääkaupunkiseudun
sykkeessä.
Sipoo ei pärjää kuntaliitoshankkeessa itsenäisenä vaan Sipoon on valittava
kenen kanssa hiekkalaatikolla haluaa leikkiä. Täällä nostaa kätensä yksi
Keravalainen IT-sarjayrittäjä ja kysyy: haluaisitko Sipoo sittenkin
katsoa Keravan tunkkia tarkemmin ja mitä tunkkeja Keravalla on kun se pärjää niin
hyvin kuntien välisessä kilpailussa?
Ilkka Lavas
Kokoomus, Kerava
IT-Sarjayrittäjä
--
Keravan "tunkki" HS:n selvityksen mukaan:
Keravalla menee keskimääräistä kuntaa paremmin näissä asioissa: vähemmän työttömiä, vähemmän sairaita, enemmän vauvoja, enemmän tilaa kodeissa, enemmän verotuloja, vähemmän lainaa kunnalla, enemmän korkeakoulutettuja, parempi huoltosuhde, matalampi veroprosentti, kunnan vuosikate on vahvempi, lääkäriin saa nopeasti yhteyden, enemmän kirjastokäyntejä, vähemmän nuoria ilman läheisiä ystäviä.Sipoon "tunkki" HS:n selvityksen mukaan:
Kunnalla menee keskimääräistä huonommin näissä asioissa: enemmän rikoksia, vähemmän liikuntapaikkoja, enemmän ihmisiä toimeentulotuella, matalampi äänestysaktiivisuus.
Sipoolla menee keskimääräistä kuntaa paremmin näissä asioissa: vähemmän rikoksia, vähemmän työttömiä, vähemmän sairaita, enemmän vauvoja, enemmän verotuloja, vähemmän ihmisiä toimeentulotuella, korkeampi äänestysaktiivisuus, enemmän korkeakoulutettuja, parempi huoltosuhde, matalampi veroprosentti, lääkäriin saa nopeasti yhteyden, vähemmän nuoria ilman läheisiä ystäviä.
Kunnalla menee keskimääräistä huonommin näissä asioissa: vähemmän liikuntapaikkoja, vähemmän tilaa kodeissa, enemmän lainaa kunnalla, kunnan vuosikate on heikompi, vähemmän kirjastokäyntejä.
Yritysilmastotutkimuksissa Kerava on pärjännyt myös hyvin:
Kerava oli jaetulla toisella sijalla Elinkeinoelämän keskusliiton yritysilmastoselvityksessä vuonna 2011. Lieto nousi Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi. Keravan kanssa toisella sijalla olivat myös Kaarina ja Raisio. Salo arvioitiin puolestaan Suomen yritysmyönteisimmäksi seutukunnaksi. Vuonna 2010 Kerava sijoittui kolmanneksi, joten pientä parannusta on tapahtunut. http://www.kerava.fi/tiedote/21764
Yritysilmastotutkimus.
Hyviä vahvuuksia molemmilla.
Ilkka O. Lavas
kasvuyrittäjä, sarjayrittäjä
kasvuyrittäjä, sarjayrittäjä
Linkattaisko LinkedIn:ssä?
http://www.linkedin.com/in/ilkkaolavas
Seuraa minua Twitterissä:
http://twitter.com/#!/lavas
Tilaa Facebook -päivitykseni:
http://www.facebook.com/ilkkaolavas
Kommentit
Lähetä kommentti