![]() |
Menestyvillä yrittäjillä pitää olla kalliita leluja. Tämä 450 heppainen Porche oli mulla vain lainassa :) |
16.11.2011 Olen menossa huomenna maakuntaparlamenttiin panelistiksi. Mukana myös Ilkka Paananen/Supercell, Joonas Hjelt/ Blaast; Kati Niemi/ KN-Collection, Nicole Saari/Mundus. Pohdin tässä ajatuksia yrittäjyydestä. Kirjoittaminen on minulle paras tapa jäsentää tätä maailmaa, joten kirjoitan ajatuksiani ylös, jotta saan niistä itse paremmin selvää. (Päivitetty 17.11.2011)
Miksi ryhdyin yrittäjäksi?
Miksi ryhdyin yrittäjäksi?
Esimmäiseen yritykseen päädyin vahingossa ensimmäisen tilauksen myötä. Kaverini kysyi minulta 16 vuotta sitten - olin silloin 17 vuotias -, että tiedänkö ketään kuka osais tehdä nettisivuja. Vastasin, että minä osaan. Kaverini kysyi: "paljonko maksaa?", ja tämä oli mun eka hinnoittelutehtävä.
Kun sitten sain tilauksen, niin päätin kysyä yheltä tilitoimistotuttavalta, että miten tämä eka keikka kannattaisi tehdä: verokortilla vai miten ois jonkun firman perustaminen. Sain ohjeita, ettei firman perustaminen ole vaikeaa eikä maksa paljoa ja jos aikoo tehdä enemmänkin, niin se on jopa hyvä juttu.
Sen jälkeen
olen ollut useamassakin firmassa perustajajäsenenä, vielä en ole tehnyt isoa
exittiä missään vaan olen investoinut ylimääräiset kassavarat uusiin firmoihin.
Viidessä firmassa olen perustajaosakkaana ja uusin näistä on vihdoin laillisen toiminnan leiman saanut Hintabingo.fi huutokauppa . Näihin uusiin firmoihin olen mennyt mukaan, kun muut tiimiyrittäjät ovat tosi huipputyyppejä, ja osaajia ja jos liikeidealla voidaan ratkaista
joku ongelma paremmin kuin ennen.Analysoin paljon yritysideoita ja arvioin niiden liiketoimintamahdollisuuksia sekä sparraan nuoria yrittäjiä.
Rahoitus?
Mun
rahoituskokemukset on osastoa: businessenkelit, Finnvera ja pääomasijoittaja. En ole tehnyt itse vielä mitään isoa exittiä vaan olen investoinut kertyneitä kassavirtoja
uusien bisnesten kehittelyyn ja yrityskauppoihin. Pyrin siihen, että kaikki firmani tuottavat positiivista kassavirtaa.
Uskon, että hyville
bisnestyypeille löytyy aina rahaa, varsinkin jos bisnes on toimiva.
Kunnan ja alueen vaikuttamismahdollisuudet työilmapiiriin?
Kunnat voivat
vaikuttaa rekrytointi-ilmapiiriin, uusien yrittäjien sparraamiseen esim
uusyrityskeskusten kautta ja yleiseen yrittäjyysilmapiiriin tukemalla
yrittäjäjärjestöjä. Alue (esim suomi) voi mahdollistaa rahoitusta ja verotusystävällistä ilmapiiriä.
Suomessa voisi tehdä paljon verotuksen eteen. Yrittäjiä verotetaan liikaa ja liian moni karkaa pois maasta jenkkeihin tai kiinaan perustamaan yritystä.
Rahoituksen lisäksi kasvuyritys tarvitsee
osaavaa työvoimaa. Työvoimaa on hyvä olla saatavilla yrityksen läheltä.
Alueiden, esim uudenmaan tulisi keskittää voimat jo nyt kasvukykyisiin paikkoihin esim Helsinki, Espoo, Keski-Uusimaa, Porvoo. Kuntien tulisi kilpailla vähemmän ja ajatella omaa erikoistumistaan.
Alueiden, esim uudenmaan tulisi keskittää voimat jo nyt kasvukykyisiin paikkoihin esim Helsinki, Espoo, Keski-Uusimaa, Porvoo. Kuntien tulisi kilpailla vähemmän ja ajatella omaa erikoistumistaan.
Kasvuyritys voi myös perustaa osaamiskeskuksia sellaisille paikkakunnille ja
maihin, jossa osaamista on hyvin saatavilla. Kiinassa valmistuu 6 miljoonaa opiskelijaa joka vuosi. Kiinassa ja Intiassa on monia kaupunkeja joissa
yliopistoista valmistuu kymmeniätuhansia-satojatuhansia osaajia tai
osaajanalkuja kasvuyritysten työvoimaksi.
Suomessa tällaisia "meillä valmistuu satatuhatta opiskelijaa joka vuosi" -kokoisia kaupunkeja on vähemmän (oiskohan 0), mutta meillä osaaminen on sitäkin kansainvälisemmin ajattelevaa. Kiinassa esim vain 5% valmistuvista (eli n 300.000 uutta valmistuvaa) vuosittain voisi olla töissä kv-firmassa.
Suomessa osaajat ovat sinänsä erilaisia, että täällä meidän on pakko ajatella mistä kasvua saadaan kansainvälisesti ja meidät opetetaan jo alusta lähtien ajattelemaan monikulttuurisesti ja opiskelemaan kieliä. Suomalaiset kirjoittavat paljon kiinalaisia ja intialaisia parempaa englantia kuin monet jenkit tai britit keskimäärin. Meillä on tässä voimavara, joka auttaa meitä kansainvälistymisessä.
Suomessa tällaisia "meillä valmistuu satatuhatta opiskelijaa joka vuosi" -kokoisia kaupunkeja on vähemmän (oiskohan 0), mutta meillä osaaminen on sitäkin kansainvälisemmin ajattelevaa. Kiinassa esim vain 5% valmistuvista (eli n 300.000 uutta valmistuvaa) vuosittain voisi olla töissä kv-firmassa.
Suomessa osaajat ovat sinänsä erilaisia, että täällä meidän on pakko ajatella mistä kasvua saadaan kansainvälisesti ja meidät opetetaan jo alusta lähtien ajattelemaan monikulttuurisesti ja opiskelemaan kieliä. Suomalaiset kirjoittavat paljon kiinalaisia ja intialaisia parempaa englantia kuin monet jenkit tai britit keskimäärin. Meillä on tässä voimavara, joka auttaa meitä kansainvälistymisessä.
Kuntapoliittisesti
meidän tulisi miettiä, miten luomme osaavaa työvoimaa tarvitseville
yrityksille? Mistä saisimme edes 80.000 huippuosaajaa joka vuosi työmarkkinoille ja vieläpä max tunnin ajomatkan päästä työpaikoista? Miten voimme kilpailla kiinalaisten kanssa tai miten pärjäämme muuten kansainvälisessä kilpailussa?
Mistä rohkeus yrittämiseen?
Mun rohkeus
kumpuaa siitä, että haluan vaikuttaa nykymaailman kehitykseen luomalla parempia
sovelluksia ja bisneksiä nettiin. IT on mun intohimo. Mua innostaa se, että huomaan
kuinka tässä maassa huomaan päivittäin niin paljon juttuja, joita vois tehdä
paremmin IT:n ja netin avulla ja vielä kun pääsen olemaan mukana näissä
jutuissa parantamassa ja kehittämässä niin se on hienoa.
Tiimiyrittäjyys on mun uusin fanitusjuttu, diggaan olla tekemässä hommia yrittäjien kanssa, jotka ovat innostuneita ja vähän eri osaamissektorilta kuin minä.
Tiimiyrittäjyydessä on kyse siitä, että saa aikaan yhdessä enemmän kuin yksinään. 90-2000 –luvun tutkimusten mukaan menestyneet yritykset ovat olleet juuri 3-5 hengen yrityksiä. Yksin yrittämisen ja tiimiyrittäjyyden ero on siinä, että yksin voi saada aikaan miljoonabisneksen, mutta yhdessä sadan miljoonan bisneksen. On iso ero onko 100% miljoonabisneksestä vai 25 miljoonaa sadan miljoonan bisneksestä.
Mulla on bisnekset vasta 5 miljoonan euron luokkaa ja mietinkin tänään ääneen, että olisinko pääomasijoittajien ja tiimiyrittäjäkollegoiden avulla saanut ne jo 500 Meur luokkaan? Enpä ole ennen ajatellut.
TEMmin Kasvuyrittäjyysraportin ja muidenkin tutkimusten mukaan uudet kasvuyritykset eivät ole yhden hengen yrityksiä, vaan niiden toteuttamiseen tarvitaan
yleensä 3–5 taidoiltaan toisiaan täydentävää henkilöä.
Tiimiyrittäjyys on mun uusin fanitusjuttu, diggaan olla tekemässä hommia yrittäjien kanssa, jotka ovat innostuneita ja vähän eri osaamissektorilta kuin minä.
Tiimiyrittäjyydessä on kyse siitä, että saa aikaan yhdessä enemmän kuin yksinään. 90-2000 –luvun tutkimusten mukaan menestyneet yritykset ovat olleet juuri 3-5 hengen yrityksiä. Yksin yrittämisen ja tiimiyrittäjyyden ero on siinä, että yksin voi saada aikaan miljoonabisneksen, mutta yhdessä sadan miljoonan bisneksen. On iso ero onko 100% miljoonabisneksestä vai 25 miljoonaa sadan miljoonan bisneksestä.
Mulla on bisnekset vasta 5 miljoonan euron luokkaa ja mietinkin tänään ääneen, että olisinko pääomasijoittajien ja tiimiyrittäjäkollegoiden avulla saanut ne jo 500 Meur luokkaan? Enpä ole ennen ajatellut.
TEMmin Kasvuyrittäjyysraportin ja muidenkin tutkimusten mukaan uudet kasvuyritykset eivät ole yhden hengen yrityksiä, vaan niiden toteuttamiseen tarvitaan
yleensä 3–5 taidoiltaan toisiaan täydentävää henkilöä.
Jarmo Matala-aho muistutti minua, että monilla työelämässä olevilla on jo "Radikaali Tahto tehdä, aikaansaada parempi maailma
(tmv.) jollain itselle tärkeällä tavalla." Yritykset tarvitsevat tällaisia yrittäjähenkisiä muutosvoimaisia ihmisiä.
Jos yrityksen johto ei halua kasvattaa yritystä, niin yritys ei taatusti kasva. Hallituksessa ja johtoryhmässä tai yrittäjätiimissä on oltava kasvua haluavia ihmisiä. Johdon on luotava yritykselle visio ja kasvustrategia ja mitattava kasvun toteutumista jatkuvasti.
Jos yrityksen johto ei halua kasvattaa yritystä, niin yritys ei taatusti kasva. Hallituksessa ja johtoryhmässä tai yrittäjätiimissä on oltava kasvua haluavia ihmisiä. Johdon on luotava yritykselle visio ja kasvustrategia ja mitattava kasvun toteutumista jatkuvasti.
Jos sulla on unelma, niin älä
epäröi yrittäksi ryhtymistä vaan anna unelmalle mahdollisuus toteutua.
Ilkka O. Lavas
kasvuyrittäjä, uusien yritysten sparraaja, tiimiyrittäjä
Linkattaisko LinkedIn:ssä?
http://www.linkedin.com/in/ilkkaolavas
Seuraa minua Twitterissä:
http://twitter.com/#!/lavas
Tilaa Facebook -päivitykseni:
http://www.facebook.com/ilkkaolavas
Visiolla ja visionäärisyydellä on hirvittävä vaikutus johtamisvoimana. Yritystoiminnassa, kuten elämässä yleensäkin, pitää olla intohimoa.
VastaaPoistaIhmiset ovat joko samaa mieltä kanssasi tai eivät. Samalla he ja sinä tiedät kuuluvatko potentiaalisiin työntekijöihin, yhteistyökumppaneihin tai asiakkaisiin. Kaikki, jotka ovat samaa mieltä, kuuluvat edellä mainittuihin.
Eri mieltä olijat ovat tärkeä sidosryhmä. He nimittäin levittävät myös sanaa sinusta ja asiastasi, vaikkakin negatiiviseen sävyyn. Heidän kuuntelijat vuorostaan arvioviat sinun visiotasi -- osa heistä tykkää ja osa ei. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikkapa superruokahipit, jotka kritisoivat perinteistä länsimaista ruokakulttuuria. Mitä voimakkaampaa vastustusta he kokevat, sitä enemmän he löytävät myös samaa mieltä olevia. =)
Vahva visio saa ihmiset sitoutumaan!
Haluan toivottaa oikein visionääristä viikonloppua näillä sanoillani.
T: Lauri