Älä epäröi yrittäjäksi ryhtymistä

Menestyvillä yrittäjillä pitää olla kalliita
leluja. Tämä 450 heppainen Porche oli
mulla vain lainassa :)

16.11.2011 Olen menossa huomenna maakuntaparlamenttiin panelistiksi. Mukana myös Ilkka Paananen/Supercell, Joonas Hjelt/ Blaast; Kati Niemi/ KN-Collection, Nicole Saari/Mundus.  Pohdin tässä ajatuksia yrittäjyydestä. Kirjoittaminen on minulle paras tapa jäsentää tätä maailmaa, joten kirjoitan ajatuksiani ylös, jotta saan niistä itse paremmin selvää. (Päivitetty 17.11.2011)

Miksi ryhdyin yrittäjäksi?

Meillä ei ole suvussa paljoa yrittäjiä, mutta maatalousverta ja yrittäjähenkisyyttä on, koska isäni oli osakkaana yhdessä yrityksessä. Olen varttunut lapsuuteni aika köyhässä perheessä ja ehkä sieltä lähtien on kasvanut tarve pärjätä itse omillaan. Jotain maailmanparantajan verta minulla on, koska jostain on syntynyt halu parantaa maailmaa informaatioteknologian avulla ja it-yrittäjyyden myötä.

Esimmäiseen yritykseen päädyin vahingossa ensimmäisen tilauksen myötä. Kaverini kysyi minulta 16 vuotta sitten - olin silloin 17 vuotias -, että tiedänkö ketään kuka osais tehdä nettisivuja. Vastasin, että minä osaan. Kaverini kysyi: "paljonko maksaa?", ja tämä oli mun eka hinnoittelutehtävä.

Kun sitten sain tilauksen, niin päätin kysyä yheltä tilitoimistotuttavalta, että miten tämä eka keikka kannattaisi tehdä: verokortilla vai miten ois jonkun firman perustaminen. Sain ohjeita, ettei firman perustaminen ole vaikeaa eikä maksa paljoa ja jos aikoo tehdä enemmänkin, niin se on jopa hyvä juttu.

Sen jälkeen olen ollut useamassakin firmassa perustajajäsenenä, vielä en ole tehnyt isoa exittiä missään vaan olen investoinut ylimääräiset kassavarat uusiin firmoihin. Viidessä firmassa olen perustajaosakkaana ja uusin näistä on vihdoin laillisen toiminnan leiman saanut Hintabingo.fi huutokauppa . Näihin uusiin firmoihin olen mennyt mukaan, kun muut tiimiyrittäjät ovat tosi huipputyyppejä, ja osaajia ja jos liikeidealla voidaan ratkaista joku ongelma paremmin kuin ennen.Analysoin paljon yritysideoita ja arvioin niiden liiketoimintamahdollisuuksia sekä sparraan nuoria yrittäjiä.

Rahoitus?

Mun rahoituskokemukset on osastoa: businessenkelit, Finnvera ja pääomasijoittaja. En ole tehnyt itse vielä mitään isoa exittiä vaan olen investoinut kertyneitä kassavirtoja uusien bisnesten kehittelyyn ja yrityskauppoihin. Pyrin siihen, että kaikki firmani tuottavat positiivista kassavirtaa.

Uskon, että hyville bisnestyypeille löytyy aina rahaa, varsinkin jos bisnes on toimiva.

Kunnan ja alueen vaikuttamismahdollisuudet työilmapiiriin?

Kunnat voivat vaikuttaa rekrytointi-ilmapiiriin, uusien yrittäjien sparraamiseen esim uusyrityskeskusten kautta ja yleiseen yrittäjyysilmapiiriin tukemalla yrittäjäjärjestöjä. Alue (esim suomi) voi mahdollistaa rahoitusta ja verotusystävällistä ilmapiiriä.

Suomessa voisi tehdä paljon verotuksen eteen. Yrittäjiä verotetaan liikaa ja liian moni karkaa pois maasta jenkkeihin tai kiinaan perustamaan yritystä.

Rahoituksen lisäksi kasvuyritys tarvitsee osaavaa työvoimaa. Työvoimaa on hyvä olla saatavilla yrityksen läheltä. 

Alueiden, esim uudenmaan tulisi keskittää voimat jo nyt kasvukykyisiin paikkoihin esim Helsinki, Espoo, Keski-Uusimaa, Porvoo. Kuntien tulisi kilpailla vähemmän ja ajatella omaa erikoistumistaan.

Kasvuyritys voi myös perustaa osaamiskeskuksia sellaisille paikkakunnille ja maihin, jossa osaamista on hyvin saatavilla. Kiinassa valmistuu 6 miljoonaa opiskelijaa joka vuosi. Kiinassa ja Intiassa on monia kaupunkeja joissa yliopistoista valmistuu kymmeniätuhansia-satojatuhansia osaajia tai osaajanalkuja kasvuyritysten työvoimaksi.

Suomessa tällaisia "meillä valmistuu satatuhatta opiskelijaa joka vuosi" -kokoisia kaupunkeja on vähemmän (oiskohan 0), mutta meillä osaaminen on sitäkin kansainvälisemmin ajattelevaa. Kiinassa esim vain 5% valmistuvista (eli n 300.000 uutta valmistuvaa) vuosittain voisi olla töissä kv-firmassa. 


Suomessa osaajat ovat sinänsä erilaisia,  että täällä meidän on pakko ajatella mistä kasvua saadaan kansainvälisesti ja meidät opetetaan jo alusta lähtien ajattelemaan monikulttuurisesti ja opiskelemaan kieliä. Suomalaiset kirjoittavat paljon kiinalaisia ja intialaisia parempaa englantia kuin monet jenkit tai britit  keskimäärin. Meillä on tässä voimavara, joka auttaa meitä  kansainvälistymisessä.

Kuntapoliittisesti meidän tulisi miettiä, miten luomme osaavaa työvoimaa tarvitseville yrityksille? Mistä saisimme edes 80.000 huippuosaajaa joka vuosi työmarkkinoille ja vieläpä max tunnin ajomatkan päästä työpaikoista? Miten voimme kilpailla kiinalaisten kanssa tai miten pärjäämme muuten kansainvälisessä kilpailussa?

Mistä rohkeus yrittämiseen?

Mun rohkeus kumpuaa siitä, että haluan vaikuttaa nykymaailman kehitykseen luomalla parempia sovelluksia ja bisneksiä nettiin. IT on mun intohimo. Mua innostaa se, että huomaan kuinka tässä maassa huomaan päivittäin niin paljon juttuja, joita vois tehdä paremmin IT:n ja netin avulla ja vielä kun pääsen olemaan mukana näissä jutuissa parantamassa ja kehittämässä niin se on hienoa.

Tiimiyrittäjyys on mun uusin fanitusjuttu, diggaan olla tekemässä hommia yrittäjien kanssa, jotka ovat innostuneita ja vähän eri osaamissektorilta kuin minä.

Tiimiyrittäjyydessä on kyse siitä, että saa aikaan yhdessä enemmän kuin yksinään. 90-2000 –luvun tutkimusten mukaan menestyneet yritykset ovat olleet juuri 3-5 hengen yrityksiä. Yksin yrittämisen ja tiimiyrittäjyyden ero on siinä, että yksin voi saada aikaan miljoonabisneksen, mutta yhdessä sadan miljoonan bisneksen. On iso ero onko 100% miljoonabisneksestä vai 25 miljoonaa sadan miljoonan bisneksestä.

Mulla on bisnekset vasta 5 miljoonan euron luokkaa ja mietinkin tänään ääneen, että olisinko pääomasijoittajien ja tiimiyrittäjäkollegoiden avulla saanut ne jo 500 Meur luokkaan? Enpä  ole ennen ajatellut.

TEMmin Kasvuyrittäjyysraportin ja muidenkin tutkimusten mukaan uudet kasvuyritykset eivät ole yhden hengen yrityksiä, vaan niiden toteuttamiseen tarvitaan
yleensä 3–5 taidoiltaan toisiaan täydentävää henkilöä.

Jarmo Matala-aho muistutti minua, että monilla työelämässä olevilla on jo "Radikaali Tahto tehdä, aikaansaada parempi maailma (tmv.) jollain itselle tärkeällä tavalla." Yritykset tarvitsevat tällaisia yrittäjähenkisiä muutosvoimaisia ihmisiä.

Jos yrityksen johto ei halua kasvattaa yritystä, niin yritys ei taatusti kasva. Hallituksessa  ja johtoryhmässä tai yrittäjätiimissä on oltava kasvua haluavia ihmisiä. Johdon on luotava yritykselle visio ja kasvustrategia ja mitattava kasvun toteutumista jatkuvasti.

Jos sulla on unelma, niin älä epäröi yrittäksi ryhtymistä vaan anna unelmalle mahdollisuus toteutua.

Ilkka O. Lavas
kasvuyrittäjä, uusien yritysten sparraaja, tiimiyrittäjä

Linkattaisko LinkedIn:ssä?
http://www.linkedin.com/in/ilkkaolavas
Seuraa minua Twitterissä:
http://twitter.com/#!/lavas
Tilaa Facebook -päivitykseni:
http://www.facebook.com/ilkkaolavas