Kaikki lähtee liikkeelle hyvin: tuote saadaan valmistettua ja myynti starttaa. Menee puoli vuotta kunnes osakaskokouksessa todetaan että myynti ei vedä niin hyvin kuin suunniteltiin ja tavoitteista ollaan pahasti jäljessä. Tekniikasta vastaava ja firman pyörittämisestä vastaava ovat sitä mieltä, että myyntiä ei hoideta riittävän hyvin ja siksi he vaativat kolmannelta parempia myyntilukuja ja ponnistuksia. Todetaan, että alkuperäiset myyntitavoitteet ovat realistisia ja myynnistä vastaava lupaa tehdä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.
Menee puoli vuotta taas eivätkä 2 osakasta ole vieläkään tyytyväisiä myyntiosakkaan työhön. Sovitaan taas ja myyntikaveri lupaa yrittää tehdä ponnistuksia.
Menee taas puoli vuotta ja muut osakkaat alkavat jo tavata osakassopimusta että oliko siinä esteitä lisähenkilöiden palkkaamiselle ja miettivät estääkö osakassopimus yhden vastuualueen ohittamista palkollisella. Esteitä ei osakassopimus määrittele ja osakaskokouksessa ehdotetaan, että yritykseen voisi palkata uuden myyjän.
2/3 päätös riittää ja yritykseen palkataan osa-aikainen myyjä, joka saa jo lyhyessä ajassa aikaan paljon enemmän kuin tiimiyrittäjänä oleva myynnistä vastaava. Vika ei ole tuotteessa eikä asiakkaissa vaan henkilössä.
Kaksi kolmesta osakkaista innostuivat uuden myyjän aikaansaannoksista ja halusivat investoida lisää yritykseen: luoda uusia tuotteita ja laittaa lisää vauhtia kasvuun. Kolmas osakas ei halunnut investoida eikä uskonut tuotteisiin. Yrityksen päätöksentekokyky meinasi lamaantua täysin.
Osakassopimuksessa oli lunastuslauseke ja lisäinvestointipykälä. Lisäinvestointipykälässä oli sovittu, että jos osa osakkaista ei halua lisäinvestointia, niin muiden investoidessa lisää laskee muiden osakkuuden osuus samassa suhteessa. Laskentakeinoja tähän on useita, mutta tärkeintä on, että sääntö on etukäteen sovittu.
Kaksi osakasta tekivät lisäinvestointeja yritykseen ja kolmannen osuus pieneni. Kolmas halusi samassa yhteydessä pois yrityksestä ja lunastushintakin oli sovittu etukäteen. 2 perustajaosakasta jatkoivat yrityksen kehittämistä ja olen kuullut, että yritys tekee tänäkin päivänä hurjia kasvulukuja.
Osakkaiden riidellessä päätöksiä ei saada aikaiseksi ja tämä johdon päättämättömyys lamauttaa yrityksen helposti täysin. Ilman osakassopimusta riitatilanteessa yritys voitaisiin joutua pilkkomaan tai edessä voi olla jopa konkurssi. Liian moni yhtiö on jakautunutkin niin, että avainhenkilöt ovat perustaneet uusia firmoja vaikka yhdessä olisi voinut saada aikaan paljon enemmän.
Tässä tapauksessa luottamukseen ja henkilön tuntemukseen perustunut oletus myyntiosaamisesta ei pitänytkään paikkansa eikä myyntihenkilö osannutkaan myydä niin hyvin kuin olisi pitänyt. Sama tilanne olisi voinut olla edessä jos toimintaa pyörittävä tai tekniikasta vastava olisi menettänyt työkykynsä tai kuollut. Mitä osakassopimus sellaisesta sanoo?
Osakassopimuksessa on hyvä huomioida ainakin:
- Osakkaiden roolit
- Lisäinvestointien tekeminen
- Vähemmistöosakkaiden suoja
- Pääosakkaiden valta
- Lunastustilanteet ja arvonlaskentahinnat
- Avainhenkilöiden palkitsemisessa käytettyjen osakkeiden takaisinlunastaminen jos avainhenkilö lähtee yrityksestä
Itselläni on kokemuksia monenlaisista osakassopimuksista. Kaikkia pykäliä ei saada ikinä vedenpitäviksi mutta oikeastaan tärkeämpää sopimuksen tekemisessä on keskustelu, jota sopiminen synnyttää ja sopimuksen henki. Yhdessä tekemisen meininki on tärkeä sisällyttää tiimiyrityksen osakassopimukseen.
Ilkka O. Lavas
Connect with me on LinkedIn:
Follow me on Twitter:
http://twitter.com/#!/lavas
Kommentit
Lähetä kommentti